Diskop qeqertaa - Qeqertarsuaq – tulattarfitsialak arfeqarfiusoq.

Qeqertarsuaq geologiimut tunngaviit malillugit Kalaallit Nunaani nunavittamiit nutaajunerugaatsiarpoq, taamaattumillu allaanerulluinnarluni. Qeqertap annersaa qaqqarsuarnik portusuunik innaaqqissunillu peqarpoq, ukiut millionilikkaat 25-it 65-illu matuma siorna innermik anitsinikkut pinngorsimasut. Naak qeqertaq nunatavimmiit 100 km-inik ungasitsigigaluartoq, Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinniit tamanit silagitsillugu takuneqarsinnaasarpoq. Qeqertarsuaq inissisimalluarpoq, Qeqertarsuup Tunuani inissisimalluni, illoqarfiullu tunuani qaqqassaarsuit kusanarluinnarlutik inissisimallutik. Illoqarfiup akiani qaqqami ”Uunartuarsuup Sermia" inissisimavoq, Kalaallillu Nunaanni kisiartat ilaattut aasakkut qimusserlutit misilissinnaavat. Diskop qeqertaa Kalaallit Nunaanni qeqertat annersaraat, Sjælland-itullu angitigaluni. Tassani qeqertami illoqarfik ataasiinnaavoq, tassa Qeqertarsuaq, nunaqarfillu Kangerluk. Pinngortitap sinnera inoqarfiunngilaq, issittormioqarfittullu nunataa naasoqarneralu assigiinngiiaarluni.

Qeqertarsuaq

Qeqertarsuaq illoqarfittut kusanarluinnartumik qaqqarsuarnut sermersuaqarfiusunut isikkivilerluni inissisimavoq, kuuppassuillu sermersuarminngaanneersut qaqqanit kuuttut takussaallutik. Qeqertarsuup saannguani aasaanerani qipoqqat nerisassaminnik katersisarput. Angallammiit arfernik takunissamut periarfissaqarluarpoq, Diskop qeqertaani nunamiit aamma qanillattortillugit takuneqarsinnaasarput. Siunnersuutigaarput illoqarfimmi pisuttuarnissaq, taamaalilluni ulluinnarni illoqarfimmi ingerlariaaseq misigeqqullugu. Illut qalipaatigissut illoqarfiup avatinnguani qaqqarsuarnut kusanarluinnartumik akerliliuttut takussaapput. Sivisunngitsumik pisukkaanni sineriammi iluliarujussuit sanioqquasut ikkarlissimasulluunniiy takuneqarsinnaapput. Illoqarfiup katersugaasiviata alakkarnissaa aamma innersuunnarpoq. Qalipaasup Jakob Danielsen-ip qalipagai tassani takuniarneqarsinnaapput, soorlu aamma illoqarfiup oqaluttuassartaa pissanganartunngorlugu ersersinneqarsimalluni.

Uunartuarsuup Sermiani qimusserneq

Qeqertarsuarmi assigiinngiiaartunik sammisaqarnissaq periarfissaavoq. Aasaanerani Uunartuarsuup Sermiani qimussernissaq periarfissaavoq – kisiartat ilaallut aasaanerani qimussernissamut periarfissaalluni. Malugiuk Uunartuarsuup Sermiani qimusserneq illuaqqamilu unnuineq akimut ilaanngimmat. Juulip qeqqaniit aggustusip naanissaata tungaanut qimussersinnaaneq qulakkeerneqarsinnaanngilaq, Uunartuarsuup Sermiata sermersuartaa aqippallaalertarmat. Ulluinnarlugu qummut ammullu pisuttoqarsinnaavoq, illuaqqanilu nuannersuni unnuinissaq aamma periarfissaalluni. Sermersuup qulaanut 1.200 meterinik portussuseqarpoq, Qeqertarsuullu Tunuanut kusanarluinnartumik isikkiveqarluni, tassanngaanniillu imaq angallavigisimasaq takulluarneqarsinnaalluni.

Diskop qeqertaani pinngortitamik pisunnermilu misigisassat

Qeqertarsuup eqqaani nuna pisuffigissallugu tulluartuuvoq, pisuffissat naaatsut takisuullu toqqarneqarsinnaallutik. Pisuttuarfissat ilaat pinngitsuugassaanngitsoq tassaavoq Kuanninut pisuttuarneq. Piffimmi tassani naggorissuunerata saniatigut puilasut kissalaartut arlalippassuit aamma takuneqarsinnaapput.

Pisuttuarnissaq sivikitsunnguaq taakaniinnermi pisuttuaruminarluinnartoq tassaavoq ”Qaqqaliaq”-mut pisunnissaq. Qaqqaliaq illoqarfiup kujataatugaani piffiuvoq sineriap sinaaniittoq. Tassanngaanniit Qeqertarsuup Tunuata kujataatugaa takuneqarsinnaavoq, arfanniat, qanga ullumikkullu, tassanngaanniit arfernik qinaasertarsimapput.

Itinnermut aamma pisuttuarnissaq periarfissaalluinnarpoq. Itinnerup aqqutaani Arktisk Stationi sanioqqutassaavoq, taanna Københavnimi universitetimit pigineqarlunilu ingerlanneqarpoq. Aasaanerani Arktisk Stationi pisoqarfiugaatsiartarpoq, ilisimatusartut ilinniartullu nunarsuarmiit tamanit aggerlutik issittumi pissutsinik misissuiartortarlutik. Tamatuma kingorna ikaartarfik, Kuuk aappaluttoq qulaallugu ingerlassalluni, tassanngaanniillu pisuinnaat aqqutaat malillugu Itinnermut apuutissalluni. Issittormioqarfiunera eqqarsaatigissagaanni qooroq taanna naggorilluinnarpoq, Kalaallit Nunaannilu naasut amerlasuut tassani nassaassaallutik.

Maani, qaasuitsup killeqarfiata avannaani qallunaat nunaanniit allaanerugaatsiartumik inuusoqarpoq. Illoqarfimi pisuttuarnermi misigisassat assigiinngitsorpassuit misigisassaapput. Qimussertarneq septembarip naaneraniit maajip qeqqata missaata tungaanut ingerlanneqakkajuttarpoq. Aasaanerani qaammatini sisamani qimmit qimmeqarfinni uninngaannakkajuttarput. Qimmit arnavissat piaqqaminnik allisaallutik ulapittarput, piaqqallu taakku angalaartarput, toqqorsimanngisallu tamaasa kimmartarlugit.

Piffimmi misigisassat akeqanngitsut

Qeqertarsuaq Kalaallit Nunaanni illoqarfiuvoq eqqissisimasoq, Diskop qeqertaata kujataata isuatungaani inissisimalluarluni. Tikeraap alaatsinaattup illoqarfimmi pisuttuarnermini illoqarfimmi avataanilu takusassat pissanganartorpassuit takusinnaavai. Diskop qeqertaani kuunnik eqaloqarfinnik arlalinnik peqarpoq, paarnaqutinilu pujoorineq aasaanerani periuusaalluni. Kalaalimineerniarfimmi eqalunnik tuniniakkanik takuguit, pisigina – peqqissiminavianngilatit! Illoqarfik aamma pitsaalluinnartumik kattersugaasiveqarpoq, illoqarfiup oqaluttuassartaanik imaqartumik, ilaatigut qanga arfanniararneq pillugu. Qeqertarsuup eqqaani pisuffissat Kalaallit Nunaata avannaani pisuffissat pitsaanerpaat ilagaat. Pisuttuartarnermut ilisimasat piginaasallu apeqqutaatillugit nammineq imaluunniit taornariartitsisulerluni pisuttoqarsinnaavoq.

Angallassinerit neqeroorutillu
  • Kaffillerneq
  • Uunartuarsuup sermiani qimusserneq, piffissani aalajagersimasuni
Piffimmi misigisassat akeqanngitsut
  • Qorlortumut Itinnermut pisuttuarneq
  • Kuanninut pisuttuarneq - kuanneqarfik
  • Qaqqaliamut pisuttuarneq - Arfernik qinaaserfik
  • Qeqertarsuup Tunuani iluliarsuarnut isikkivik
  • Uunartuarsuup Sermianut pisuttuarneq - pisunneq assoroornartoq
  • Illoqarfimmi pisuttuarneq
Illoqarfimmi akunnittarfiit
  • Hotel Disko
  • Siorarsuit Hostel
  • Panorama Hostel