Ilulissat - illoqarfik iluliarsuaqarfik

 

Ilulissat sermersuup Kangiata eqqaani inissisimavoq, taannalu 2004-mi UNESCOp eriagisassatut allattorsimaffiani inississimalluni. Kangia tassaavoq iluliarujussuit Kalaallit Nunaanni ilisimaneqarluartut aallarnerfiat. Sermersuaq taanna nunarsuatsinni pisoqarfiunerpaavoq, ullormullu 20 meterit missaanni nikittarluni. Sermersuup taassuma Kalaallit Nunaanni ukiumut ilulissat immamut uukkaasartut 10 %-iisa missaat uukkaatittarpaa. 

Ilulissat Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaasa pingajoraat. Taamaallaat illoqarfiit pingaarnersaannit Nuummiit Sisimiuniillu qaangerneqarluni. Illoqarfik niuertumit Jacob Severin-imit tunngavilerneqarsimavoq. Kommuni 5.000-it missaanni innuttaassuseqarpoq, 4.000-illu missaanni qimmeqarluni. Ilulissat illoqarfittut aamma alutornartuuvoq, qaqqaaqqani illut qisunnit sanaat sanaartukkallu nutaaliaasut inuit pinngortitarlu peqatigalugit sunneeqatigiinnerulluni. Qimussit, illut silataannut inissinneqarsimasut nammineerlutik oqaluttuassaminnik oqaluttuarput. 

Ilulissat silaannarmiit isigalugu. Kangiata kangerlua illoqarfiup eqqaani inissisimavoq. Kangia sinerlugu pisuttuarnissaq innersuussutigaarput. 

Ilulissat illoqarfiuvoq kalaallit periaasitoqaannik atuiffiulluartoq. Qimussit angallannermut naliginnaasumut aqqutaallutik. Umiarsualivimmi eqqaanilu pisoqarfiulluartumi aquuteralaat ilulissat akornanni aalisarissat aallarlutillu tikerartuartarput.

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaanni ulluinnaap periusaanik misigisaqarnissamut periarfissaqarluarpoq. Illoqarfiup iluani pisuttuarnermi najugaqartut inooriaasaannik ulluinnaannillu takunninnissaq periarfissaalluarluni, immaqa ilaquttaminnik pulaariartortut pisiniarfiliartulluunniit naapitassaallutik. Pisuinnaat aqqutaat tummeqqallu qisunnit sanaat illut qalipaatigissaartut akunnerini sangujoraarput. Illoqarfik qattunerasaarpoq, taamaalillunilu illoqarfimmi najugallit amerlanersaat Qeqertarsuup Tunuanut isikkiveqarlutik, Kangianilu iluliarsuit ingerlaartut isikkivigalugit. Sermermiunut pisuttuarnissaq pinngitsuugassaanngilaq. Tassani iluliarsuit kangerlummi takussaapput.
 
Malugiuk isiginnaagassiami assilisat ilaat Ilulissat eqqaani aasaanerani ukiuuneranilu assilisaammata.

Ilulissat neqeroorutigai...

Ilulissat aasaanerani pisuttuarfissanik assigiinngitsunik periarsissatsialaqarpoq. Aasaanerani seqineq kaaviinnartarpoq, taamaammat paasisassarsiorlutit pisuttuakuttoorsinnaavutit. Illoqarfimmi pisuttuarnissamut malitassanik akeqanngitsunik nassaassaqarpoq, tassani ilaatigut Sermermiunut kangerlummullu pisunnissamut malitassatsialaqarluni. Illoqarfik nammineerluni misigisassarpassuaqarpoq, akunnittarfigisami illoqarfimmi takusassat takussutissiivianik qinusinnaavutit.


Illoqarfiup qeqqani kalaalimineerniarfik nassaassaavoq. Tassani aalisartut piniartullu ullormi pisarisimasaat pisiassaapput. Tuniniakkat toqqagassat ukiup qanoq ilinera malillugu toqqagassat killeqartarput, kisiannili tamatigut qaleraliit kangerlummeersut mamarluinnartut pisiassaajuaannarput, ooqanngitsut pujuukkalluunniit. Soorunalumi aamma puiseqartarpoq, ilaatigut tuttoqartarluni, umimmaqartarluni arferullu neqaanik pisiassaqartarluni. Ukiaanerani nuniaarlaanik paarnanik kingutaarnanillu aamma pisiassaqartarpoq. Umiarsualivimmut aamma pisuttuarneq soqutiginarluinnartarpoq. Aalisartut piniartullu aallalernerminni tikinnerminniluunniit periaasaat tikiussaallu malinnaaffigineqarsinnaallutik.


Illoqarfik soqutiginartunik marlunnik katersugaasiveqarpoq. Ilulissat Katersugaasiviat, Knud Rasmussenip meeraalluni angerlarsimaffigisimasaa, kiisalu Ilulissani eqqamiitsuliornermik katersugaasivik, ilaatigut Emmanuel A. Pedersen-imit qalipakkanik kusanarluinnartunik katersugaateqarfiusoq.

Illoqarfimmi assigiinngiiaartunik pisiniarfeqarpoq, ilaatigut assassukkanik kusanarluinnartunik pisiassaqarluni, taamaalilluni tunissutissanik eqqaassutissanilluunniit immikkuullarilluinnartunik angerlaassinissaq periarfissaalluarluni. Illoqarfimmi eqqumiitsuliortut ilaat umiarsualiviup eqqaani sanaluttarfeqarput, taanna alakkerneqarluarsinnaavoq, tassanilu saanernik kingunnillu pinnersaasiat nassaassaallutik.


Maani, qaasuitsup killeqarfiata avannaani qallunaat nunaanniit allaanerugaatsiartumik inuusoqarpoq. Illoqarfimi pisuttuarnermi misigisassat assigiinngitsorpassuit misigisassaapput. Assersuutigalugu Ilulissat Kalaallit Nunaanni qimmeqarfiit annersaraat, 4.000-it sinnerlugit qimuttoqarluni, soorunalimi tamanna illoqarfimmut malunniutaavoq. Qimussertarneq septembarip naaneraniit maajip qeqqata missaata tungaanut ingerlanneqakkajuttarpoq. Aasaanerani qaammatini sisamani qimmit qimmeqarfinni uninngaannakkajuttarput. Qimmit arnavissat piaqqaminnik allisaallutik ulapittarput, piaqqallu taakku angalaartarput, toqqorsimanngisallu tamaasa kimmartarlugit. Silaannarissumi aneereernermi nererusussuseqarneq annertooq pinngortarpoq, qujanartumillu Ilulissat arlalinnik neriniartarfeqarpoq, neriniartarfiillu taakku kalaallit nerisassiassaanik nutaanik atuilluartarput. Savap qatigaanut, tuttumit umimmammilluunniit pujuukkat, qalerallit kinguppaallu nerinissaannut qilanaarsinnaavutit – Takanna!


Pissanganarluinnartunittaaq Ilulissat eqqaani angalaarnissamut neqerooruteqartoqarpoq, Kangerlummi iluliarsuarnik takuniaanerit, arfernik takuniaanerit il.il. Ilulissani misigisassat utaqqiinnarput – illoqarfik iluliaqarfik. 

Angalaarnissanut periarfissat neqeroorutillu
  • Iluliarsuit akonanni angalaarneq
  • Unnuaanerani ilulissat akornanni angalaarneq
  • Qeqertarsuup Tunuani iluliarsuit akornanni arfernik takuniaaneq 
  • Nunaqarfimmut Ilimanamut angalaarneq
  • Nunaqarfimmut Oqaatsunut angalaarneq
  • Ilulissani sermersuarmut qulimiguulimmik angalaarneq
  • Kangerlummi najugaqarfimmut pisuttuarneq
  • Kangerlummut pisuttuarneq takkajaaq
  • Takornariartitsisulerluni illoqarfimmi pisuttuarneq
Piffimmi misigisassat akeqanngitsut
  • Sermermiunut Nakkaavimmullu pisuttuarneq
  • Illoqarfimmi pisuttuarneq
  • Qeqertarsuup Tunuani iluliarsuarnut isikkivik
  • Kalaalimineerniarfik
  • Qaannanut tulattarfitoqaq
Illoqarfimmi akunnittarfiit